En kyllä näe mitään syytä miksi sponsoroinnista ei olisi hyötyä? ok, tarkemmin organisoitu turnausympäristö voi olla turhan virallinen mutta se nyt on jokasesta itestä kiinni notta onko se hyvä vai huono piirre.
Kyberurheiluahan on vakavissaan harkittu jo olympilaisiinkin. Siellähän palkinnot olisivat aivan omaa luokkaansa, voittaminen toisi sponsoreita, yleistä arvostusta ja vihaajia.
(03-07-2011, 01:59 PM)Laatikko link Wrote: Onko monikin ostanut jo uudet popemonin? Taitaa mennä lukeminen YO-kokeisiin kuumille kiville kun lievästi addiktoivia nuo ._.
Tulossa on >_>. Näpit kuumana oottelen. zÄp prkl sai jo vaikka samasta paikasta koko sjoki kööri tilattiin.
Pope White ihan uskomaton peli *___*. Ensimmäinen peli sitten RE5:sen jälkeen, mikä on edes jollakin lailla kiinnostanut yksinpelinä. Ulkoasu on mahtava, vaikka uudet popet ovatkin kaukana parhaimmistosta (joskin kokonaisuutena parempia kuin gen 4) ja pro metagame se vasta kiehtovan oloinen onkin, vaikka so far ollut noin 9 pokemoniin rajoittunutta riemumarssia.
Huomenna olis tarkootus porata Uberin kaa eka virallinen matsi Ingame teameilla. Ollaan rehellisessä tasatahdissa pelattu peliä ja liiga ois hollilla mutta sitä ennen matsi *__*.
Nyt pitää varmaan odottaa taas kolme vuotta, että markkinoille tulisi edes yksi oikeasti pelattavan arvoinen peli, mikä meikälääsenkin tempais mukaansa.
Toisaalta, koska 3DS julkaistaan tässä joku kaunis päivä, niin kenties ihan tuota kolmea vuotta ei ehdi kulua koska RE <3
(03-17-2011, 08:21 AM)RTpmwe link Wrote: Street Fighter maailman paskin peli
Turnauspelinä SF4:n voisi aika helposti perustella meleetä paremmaksi kyllä, mutta jos ei kiinnosta niin tsekka nämä:
Koko Golden Sun pelisarja hipoo täydellisyyttä. Osat 1 ja 2 GBA:lle, osa 3 DS:lle.
Mario Kart DS on tähänastisista varmaan toiseksi paras kartti, joten jos digaa niistä niin sitten se on hintansa väärti. Siinä on tosin vissiin aika kova taso netissä nykyään että voi olla hankala päästä sisään.
Mario kart DS paska? en oo eläessäni vielä nähnyt yhtäkään paskaa mario karttia *_*.
Mutta mitä street fightereihin ynnä muihin vastaaviin tappelupeleihin tulee, niin meleen ja lawlin ja jumalsmashin mukana olon myötä ko. pelisaagan olemassaolo on menettänyt omalla kohdallani merkityksen.
En ymmärrä mitään hienoutta enää tappelupeleissä jotka pohjaa staminaan ja pysäyttämättömiin konpoihin sekä puolustustoimintojen vajavaisuuteen. Smashissa 3 stockin häviöltä 100% vahingoilla voi hyvinkin vielä tehdä comebackin, jos osaa puolustaa itseään oikein. Eli välttää tappoliikeet, DI-aa, käyttää shield trickejä, spacettaa hyvin jne jne jne. Muissa tappelupeleissä into katoaa ku joutuu toteamaan että yks jabi on lopussa, staminan ollessa melkein nollassa, riittää tappamaan ja come back on käytännössä mahdollinen ainoastaan kunnon konpolla. Eli vastustaja voi rauhassa hakea ihan mitä tahansa iskua osumaan. Smashissa, mikä tahansa isku ei riitä (esim: Marth -> lähes poikkeuksetta vaatii U-tiltin tai F-smashin tai Edgeguardin)
ns. Perus taistelupeleissä ei siis mielestäni ole minkäänlaista sydäntä enää tänä päivänä, kun niistä ei löydy tarpeeksi syvällisyyttä.
(03-17-2011, 09:25 AM)bËst link Wrote: Muissa tappelupeleissä into katoaa ku joutuu toteamaan että yks jabi on lopussa, staminan ollessa melkein nollassa, riittää tappamaan ja come back on käytännössä mahdollinen ainoastaan kunnon konpolla.
Onneks poiketen monista muista genren peleistä streetfighterissä tulee zippiä vain special iskuista.
Itse olen vissiin aikalailla Whiten ingamen lopussa, kaikki vaivan arvoinen lienee tehty. Kyllä tämä on paras generaatio tähän saakka popejen ja pelimekaniikan puolesta, jotka yllättivät sekä hienojen tyyppiyhdistelmiensä että siistien designien puolesta, vaikka aluksi olikin vähän epäileväinen. Haastettakin löytyy jos ei ylimääräisiä lähde grindailemaan liigassa ja sen jälkeen. Musiikkikin vakuutti täysin, paitsi peril-musiikki on täydellinen tunnelmanrikkoja ja sen voisi nakata roskiin >_>
Creditsien alkaessa tuli oikeasti majesteettinen fiilis, täydellinen päätös pelille. Youtubesta pari hienoa kommenttia koskien tuota kohtausta:
This gen...... once you beat the game, and this song starts to play, you realize.
"That is the single greatest Pokemon game I've ever played."
There's no contest. Game Freak trumped everything they've previously done in spades.
This. Is.
The best.
You can tell by this ending theme that there is not going to be an ending, but just a new beginning. No soppy sad music, just an adventurous theme for an adventurous game, which is going to have an adventurous future. Pokemon has no ending, and it won't ever die.
Vähän ehkä sokeroituja, mutta aikalailla kuvasti omia tuntemuksiani.